Virallisemmin Sorman Darling, asustaa Heidi Niemisen luona Tervakoskella.
Kävi Lahden pentunäyttelyssä muutama viikko sitten.

Arvostelu:
Lupaava narttupentu. Hyvät mittasuhteet päässä ja rungossa. Leikkaava purenta.
Kaunis pään profiili, ilmettä häiritsee hieman avoimet silmäluomet Hyvä kaula, suora selkälinja
Tasapainoisesti kulmautunut. Liikkuu hyvin. Esiintyy ja esitetään hyvin
KP ROP pentu

(tuomaria en nyt muista)

Yllä olevat kuvat Miia Ylönen , Kiitos :)

Helatorstain 17.5 pentunäyttely , Helsinki.

Arvostelu:
Keskivahva, narttumainen, vielä kauttaaltaan kapea. Hyvä pään profiili, hyvä kaula.
Eturinta saa vielä kehittyä. Keskivahva raajaluusto.
Tasapainoiset kulmaukset. Kevyt, vaivaton ravi.

Tässä näyttelyssä Alma ei saanut edes nauhaa.


 

Ylläolevat kuvat Anne Haapakoski, Kiitos.

On se ihana .

Kuten mainoksessa sanotaan. Minun mielestä se on ihana mainos.
Kuinka monasti oikeasti me olemme kiinnostuneita siitä mitä kenellekkin kuuluu?
Siis aidosti, välittäen.

Tyúnnustan että monasti kuuntelen vain toisella korvalla ja tiedän sen. Se harmittaa.
Miksi minulla ei muka ole aikaa? Oikeasti aikaa?
Keskittyä ja kuunnella.

Siihen pyrin. 

Kaikki kuvat Essi Vuohu

Kaikki kuvat Essi Vuohu

Parhaat kaverukset Jyrä ja Jussi

Tuijotuskilpailu, Jyrä ja Pirkko.

BANZAI!!! Ninja borzoi hyökkää!

Latvian Golden St.Bernard eli heidän erikoisnäyttelynsä oli nyt 12.5. Riikassa, Latviassa.
Tänäkin vuonna sinne suuntasimme vaan emme kummoisin menestyksen toivein.
Viime vuosi oli niin huikea että en olisi moisesta edes uskaltanut haaveilla .
Rauha oli siis BIS 2 ja ja me emme saaneet sitä kultaista patsasta.

Tänä vuonna ilmoitimme kuitenkin 5 koiraa ja pätimme lähteä nauttimaan pienestä lomasta.
Majapaikkana meillä oli Riikan lähellä oleva öööö ? en mä nyt muista...
Mökkihän meillä oli ja oikein mukava ja tilava mökki olikin. 65 euroa yö, ei paha jos niin voi sanoa.
Perjantaina kaiken kiireen ja husaamiseen jälkeen olimme satamassa silloin kuin pitikin eli kello 13.
Sitä ennen koirat oli pesty (edellisenä päivänä) Petterin auto viety äidilleni, Petteri viety töihin ja minä pakkasin ja käytin koirat. Kiireksi pisti. Ja lisästressiä aiheutti hajonut pyykinpesukone...

Iltalenkki ja mökkiin maate. Ekana yönä mökissä nukkuivat vain Tyyne ja Jussi. Ja mehän ei juurikaan nukuttu. Jussilla oli niin kova nälkä että melkoisen pitkään jaksoimme kuunnella itkua ja hampaiden kiristystä... ruoan anto toi rauhan mökkiin.

Aamulla lenkille ja aamupalalle. Katselimme ihmeissämme viereisen mökin koirien laittoa (siis bernhardinkoirien). Reippaina he harjoittelivat juoksutusta  ja sen semmoista...

Näyttelypaikka oli sama kuin edellisvuonna eli ostoskeskuksen parkkipaikka.
Saimme auton mukavati nurmikon laitaan ja kasattua häkkejä siihen. Miten minusta tuntuu että vuosi sitten sanoin "EI IKINÄ ENÄÄ näin monen koiran kanssa" no nyt olimme viiden kanssa matkassa.

Päivä alkoi pennuilla ja "kauhistuneena" (kun me ei olla harjoiteltu mitään, ja Jussikin kulkeen aina vapaana) katselin kuinka pitkäkarvaisten pentujen omistajan harjoittelivat juoksemista ja seisomista. Petterin sanoista reipastuneena mekin juoksimme kerran ees sun taas.

Jussi pussi reilu 6 kk oli vallan hieno mies.
Arvostelusta en mitään ymmärrä kun oli saksaksi, mutta tuomari sanoi moneen otteeseen excellent joten sitähän se sitten oli ....
Exellent 1 ja ROP LK pentu

Tyyne olikin ainoa veteraani luokkaan osallistuva koira (?)
Arvostelu alkoi sanalla Absolut ja ei tainnut tarkoittaa koiran taipumusta ... tai ainakin Tyyne on kovinkin viinan menevä...
Excellent 1 ja ROP LK VET JA BEST IN SHOW VETERAN ja oikeus osallistua paras pää kilpailuun
 

Toivo ja avoimen luokan urokset, tuo kansakunnan Toivo korskui itsensä jälleen ihmisten mieleen. "Äänestä se laulaja tunnetaan", vai onko tuollaista sanontaa ?
Voittaen avoimen luokan urokset ja ollen Paras Uros kisan kolmas.
Osallistumisoikeus paras proportion (mikä tämä on suomeksi ?) ja paras liíkkuja kisaan.

 

Sitten alkoikin kiirus,
Rauha avoin luokka ja excellent ja avoimen luokan toinen.
Paksukaisella pyöri selkä. Joten jatkossa en pese pörröturkki Rauhaa ennen näyttelyä koska tulee lisäefektinä "optinen harha" - pää näyttää nuppineulalta koska turkki on niin pörheä.
Oikeus osallistua paras pää- proportion- ja liikkuja kisaan.
 

Valioluokka
Pirkko, excellent ja luokka voitto.
Oikeus osallistua paras pää-, proportion- ja liikkuja kisaan.

Paras narttu luokka:
Pirkko ensimmäinen ja Rauha kolmas.
Pirkolle serti ja Latvian muotovalio (selvitin fb:n kautta).

Rodun paras valinnassa olikin vastassa tuttu uros, suomen 2008 erikoisnäyttelyn Rop valinnasta.
Tänään voittikin sitten Pirkko Rop tittelin.
Eli samassa tilanteessa kuin vuosi sitten, uskomatonta!
Eri koiralla tosin.

Sitten olikin aika hengähtää ja seurailla pitkien arvostelun etenemistä.

Noihin paras, kilpailuihin menimme vain Pirkon ja Rauhan kanssa. Kun meitä oli vain kaksi viemässä.

Paras pää- ja proportion kilpailun voitti pitkäkarvainen Rop uros. Tokaisinkin siinä Petterille että eiköhän tämä ole jo tapulteltu... tuo uros on UPEA!!!

BIS koiran valinta, Pirkko ja Guru Aleko.
En edes vilkaissut tuomaria keskityin vain Pirkkoon (ehkä hieman narskuttelin hampaitani, kun menee taas niin läheltä...)
vaan kuinkas kävikään!!! Voihan yllätys sentään! 
Pirkko sai Latvian Golden St.Bernard 2012  BIS 1 palkinnon!
8,5 kg painavan upeaakin upeamman patsaan (eikä ole edes kiertopalkinto).


Aika huikeeta. 



 

jatkuu huomenna...

 

Kuva Essi Vuohu

Kiitos ulkoiluseurasta.

Järveilyn jälkeen hiekkakuopalla kaikkien kanssa.
Rauhan kanssa pyöräily kaupalle ja takaisin yht. n. 3 km.

Pyykinpesukone ei sitten toimi.
Siivottu tänäänkin sieltä täältä. Eilen sentään melkein koko torppa.
Matto hurruuteltu painepesurilla puhtaaksi.

Turhauttaa....

Toivo

Sanoit että elämäni on helppoa:
Näen hyvää muissa ihmisissä
olen aina onnellinen
ja silmäni ovat täynnä toivoa.
Tuskin.
Vasta kun olet menettänyt kaiken,
kun sinulla on vain toivo,
tiedät mitä toivo on.
Se puhdistuu virheissä
ja tulee pysyväksi nöyryydessä.

Kun sinulla on vain toivo,
kun mahdollisuutesi ovat menneet,
se asettuu sinun silmiisi
ja näyttää ihmisten kauneuden.

Heidän kauneutensa,
keskellä epätoivoaankin,
tekee sinut onnelliseksi.

Silloin sinulla on annettavaa:
itsesi.

Hakusanalla Toivo haettu.... niin ajankohtainen....

ööö...

No tänään illalla treffattiin Heidi, Olmo ja Alma. Minulla mukana oli Pirkko ja Jussi.
Lenkillä käytiin ja ipanat painivat vielä Heidin pihalla.
Kuvia tulee kunhan lataan koneelle.
Kiitos Heidi.

Luovutin samalla Valjan paperit ja omistajuuden Heidille. Kiitos yhteistyöstä vaikka pentuja ei saatukkaan.

Aamulla auton reikaiden vaihto (hei ihan oikeesti 7.30, haloo!!!)
Hyödynsin renkaiden vaihtoajan ulkoilemalla Rauhan ja Jussin kanssa.
Lihatukusta tuoreita siankorvia ja lihaa koirille. Meille mä en todellakaan osaa ostaa...

Tyynen ja Reinon kanssa kauppareissu kävellen. Sinapin tekoon tarvittiin öljyä.

Pihan siivousta, mattoja en ole kerenyt vielä yhtään pesemään enkä oikein muutakaan.

Mutta WOOOOOOW! Me päästään ja mahdutaan mukaan sennen pk-leirille.
Oli huikean ihanaa kun soitin ja kysyin olisiko ehkä peruutuspaikka.... minulle sanottiin "sinulle ja koirillesi on aina tilaa", tuli ihan tippasilmään kauniista sanoista.

yritän päivittää blogiani silleen ajantasalla.

Viime torstaina Carita ja Osmo hurauttivat meidän lenkkiseuraksi. Mukana minulla oli jälleen vain Pirkko.
Tunnin verran lenkkeiltiin Tornimäen maastoissa. Caritalle auto "täyteen" ruokaa ja minä rupesin taasen hommiin. Niitä on riittänyt. Omiksi ja vähän päälle, tarpeiksi. Onneksi on äiti ja Petteri.

Tänään oli ensimmäinen työttömän päivä.
Aamupäivällä Tyynen, Rauhan ja Jussin kanssa Vaakkoin lenkki, 6 km.
Jussi heitti talviturkin pulahtamalla pää edellä järveen...

Iltapäivällä Pirkon, Toivon ja Reinon kanssa Klaukkalan pelloilla. Matkaa taisi kertyä samanverran kuin ammulenkkiläisille.