kaihoisa maunta kuuluu asunnostamme. Muuten niin hiljaisten kissojen toimesta.
Missä on Lauri?
Ville taitaa epäillä että olen jättänyt pienen punaisen vaatekaappiin tai jonnekkin muualle ovien taakse...
Isot harmaat tuntuvat etsivän ja etsivän...

Lauri on kasvattajansa kanssa kissanäyttelyssä, Jyväskylässä, muistaakseni.
Keskiviikkona oli Laurin kynsien leikkaus ja pesu. Helppoa kuin heinänteko (ai niin, ei se heinänteko ole helppoa).
Laurin velipoika Masse oli ollut tänään voitokkaampi. Huomenna pojat ovat uudestaan arvosteltavana.
Kuulemma Lauri on kova poika pesemään.. niin että lieneekö velipojassa huomenna enää karvoja olevan lainkaan...

HUOM! Itseasiassa Lauri on antanut tänään Masse veljelleen mahdollisuuden (olla BIS 1 pentu), Lauri menee näytille vasta huomenna

Eilen Reinon kanssa treeneissä. Seurana Nala rottis. Melkoisen hienoa yksityisopetusta.
Itse tarvitsisin sitä kyllä paljon. Aivoissani lienee tapahtunut taantuma.
Paskamainen homma että olen itse suurimpana esteenä koirani etenimiselle.

Paikalla makuu: menin piiloon ja Reino oli tosi taitava. Rauhallisen, valpas.
Pitäisiköhän tähän alkaa opettamaan sitä lonkka-asentoa?

Etäpalkkausta ohjaajan ja koiran välillä. Paikalla makuu siis. Palkkausta vapaa käskyllä.
Koiran sivulta, takaa ja perusasennosta.
Reino on vaan niin epäileväinen... vapaa käskyn saatuaan.... "siis saanko mä mennä?, ihan oikeesti, saanko mä nyt ottaa?"

Liikkeestä seisominen: Kierrä käskyn avulla. Hassu ja höpsö poika luulee aina että olen heittänyt jotain... ja pälyilee... missä se on... vaikka on lentänyt makupala suoraan suuhun.

Temppuja:
pujottelua jalkojen välistä, paikalla ja liikkeessä.
peruuttamista
ryömimistä (vaikka köli ottaakin hieman kiinni)
seuraamista väärällä puolella, vauhdissa puolen vaihtoja
Näissä Reino on taitava, turhien temppujen tekijä . Jotain olen sentään osanut opettaa.

Tänään kylänraitilla lenkkeilyä ja sen jälkeen herkuttelua pihalla.