Hämeenlinnassa treffattu! Rauha meni hoitoon äidilleni ja Jussi töihin Sadun pompotettavaksi (vai toisin päin?)
Carita ja Osmo siis suhasivat aamulla putiikilleni ja siitä me sitten lähdettiin.
Pirkko tosin näytti pojalleen "närhen munat" eli oli sitä mieltä että älä edes yritä! Mitään, siis yhtään mitään!
Ja venttihän siitä korvaan tuli, jonka tosin huomasin vasta lenkin loputtua kun halusin kuvata Osmon korvat.....
Äitikoiran "raatelema" korva
Caritalle Pirkko ja minulle Osmo ja lenkille.
Koirapuiston luona lumipenkka teki minulle tepposet ja niin menin nurin, ja siis ainostaan sen lumipenkan takia.
Vaikka Osmolla onkin järjettömän hyvä "pusku tekniikka" - voimaa on kuin isommassakin sonnissa. Perskules.
En ihmettele yhtään että Carita on silloin tällöin ketarat ojollaan.
Vaan toista kertaa ei minua nurin saanut, ei vaikka puskutraktoritekniikkaa yrittikin. Se on semmoinen jyrääjä, pois alta risut ja männynkävyt -
täältä tulee Osmo!
Koirapuistossakin käytiin eikä edes mieleeni juolahtanut että voiko Osmon viedä.... "viheltelyä"
Leikkikaverina olikin ihanaa ihampi rhodesiankoira tyttö Coco, iältään liki samanikäinen.
Vallan mukava lenkki, ihanassa seurassa. Äiti ja poika, molemmat niin hyvin käyttäytyvinä. Kiitos Carita että ajoit tänne asti!
Osmo treffasi Jussinkin putiikilla ja olihan ne suloiset, iso ja pieni.
Illalla Reinon treenit, samaa matkaa Eevan ja Carman kanssa.
Hyvät treenit olikin.
