Vapun jälkeen on aikaa, paljon aikaa.
Yrittäjä ura oli siinä - Mustin ja Mirrin toimesta. 20 vuotta ketjussa ja aivan suotta.
Uhkailevat vielä perkele oikeudella!

En liene riittävän kaukana vaikka Sveitsiin lähden, olen uhka (mhaha haaa haa!) suuri ja mahtava ketju haluaa mahdolliset "kilpailijat" pois alalta keinolla millä hyvänsä. Kaukana, todella kaukana ovat Varpulan Matin ajat.

Kuten erä viisas sanoi "Musti ja Mirri kuoli sinä päivänä kun Varpulan Matti ketjun myi" pitää enemmän kuin paikkansa.

No mukavampiin asioihin.
Rauha oli tänään jälleen äitini luona ja tapasivat lenkillä oransseihin kaapuihin (heijastiniiveihin) puetut pienet tarhaikäiset semmoiset n. pari - kolmevuotiaat.... Lapset hokivat ja hihkuivat KOILA-KOILA- ISO KOILA, Rauha parkkeerasi itsensä lapsi lauman keskelle ja pienet kätöset silittelivät hiljaisuuden vallitessa Rauhan silkkistä turkkia.... ilo ja nautinto oli kuulemma molemmin puolista.
Tuntuu ainan niin upealta hakea tyytyväinen koira kotiin,  kehusanojen kera. Kuinka viisas ja ihana se on. Äitini rakas.

Pirkko pääsi poikansa Osmon sekä minun ja Caritan kanssa reilun tunnin lenkille Tornimäkeen.
Oli ihanaa että Carita, että viitsit ajaa jälleen tänne! Lenkki meni varsin reippaasti hyvässä seurassa ja kelikin oli mitä mainioin.
Auringon paisteessa olisikin tullut aivan liian kuuma.

Jussi kävi Petterin kanssa treffaamassa Sutta ja Eevaa, ja taisi lapsukaisilla olla kivaa.

Työpaikalla oli Etelä-Suomen Shelttien järjestämä luento "Henkisestä valmentautumisesta koiraurheilussa" luennon piti loistava Lotta Vuorela. Oli ilo olla mukana.

Muuten toistaiseksi olen ollut vain töissä ja töissä jonka johdosta koirien liikunta on ollut melkoisen minimaalista, valitettavasti.
Mutta koirat eivät valita joten minunkaan ei pidä alkaa ruikuttamaan.

Toivottavasti muistan aamulla hampaita harjatessa sen tärkeän minuutin!